Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) pamautti toimialalle melkoisen pommin jouluviikolla, kun liitto lehdistötiedotteessaan vaatii jatkossa kaikilta kiinteistönvälitystehtävissä toimivilta LKV-kokeen suorittamista.

LKV-tutkinto on siis Keskuskauppakamarin järjestämä koe, jolla alalla toimiva henkilö saa oikeuden kutsua itseään kiinteistönvälittäjäksi. Kiinteistönvälitysliikkeitä säätelevän lain vaatimuksena on myös, että jokaisessa alalla toimivassa yrityksessä on vähintään yksi LKV-tutkinnon suorittanut henkilö ”vastaavana hoitajana”.

Kuitenkin suurin osa suomalaisista ”kiinteistönvälittäjistä” ei ole LKV-tutkintoa suorittanut - tai välttämättä minkäänlaista alan koulutusta. Yritysten riveissä on paljon "asuntomyyjiä" ja "myyntiedustajia". Toki merkittävä osa näistä henkilöistä on pätevöitynyt tehtäviinsä vuosien kokemuksensa myötä.

Sen sijaan alalle lähteville uusille työntekijöille ei nykyisin ole minkäänlaisia vaatimuksia. Lähes kaikista vastaavan tasoisista tehtävistä ja eurooppalaisista käytännöistä poiketen kuka tahansa voi alkaa ”kiinteistönvälittäjäksi”, mikäli saa työpaikan alan yrityksestä.

”Välityspalvelu on Suomessa pääsääntöisesti ammattimaisesti hoidettua, mutta liian paljon asuntokaupassa kohdataan myös ongelmia, jotka olisi voitu ehkäistä toimimalla ammattimaisemmin.”

Yllä oleva lause on poimittu KVKL:n tiedotteesta, ja kertoo hyvin mikä nykytilanteen keskeinen ongelma on. Kiinteistönvälittäjien maine ja arvostus on käytettyjen autojen kauppiaiden tasolla; eli yksi Suomen epäarvostetuimmasta ammateista. Pieni mutta valitettavan ammattitaidoton vähemmistö on onnistunut likaamaan välitysyritysten pesän.

KVKL:n linjaus on varsin dramaattinen muutos alan toimintatapoihin, mutta erittäin tervetullut keskustelun avaus. Jonkinlainen koulutus ja osaamisen tarkistus on paikallaan varmasti kaikille kiinteistönvälityksessä toimiville henkilöille. Samalla kuluttajat saisivat varmuutta siitä, että yhtä heidän elämänsä isoimmista kaupoista hoitaa alan ammattilainen - ja kiinteistönvälittäjien arvostus todennäköisesti nousisi ajan myötä, kun negatiiviset kokemukset vähenisivät.

Pitäisikö LKV-tutkinnon suorittamisen olla pakollista kaikille kiinteistönvälittäjille? Uskaltaisitko antaa kotisi myyntiin ”myyntiedustajalle”, jolla ei välttämättä ole esimerkiksi minkäänlaista lainopillista koulutusta asuntokaupan kiemuroista? Luuletko että LKV-kokeen pakollisuus voisi vaikuttaa kiinteistönvälittäjien ammatin arvostukseen positiivisesti?

- Matti

Saamme käyttäjiltämme jatkuvasti paljon palautetta ja toiveita riittää laidasta laitaan. Yksi yli muiden nouseva teema on kuitenkin myynnissä olevien asuntojen kuvat ja pohjapiirustukset. Tämän vuoden kevään kävijäkyselyssä käyttäjien halut kävivät selväksi: lisää kuvia, parempia kuvia, sisäkuvia, ulkokuvia, laadukkaampia pohjapiirustuksia.

Tilanne on toki parantunut viime vuosien aikana merkittävästi. Jos aiemmin myytävistä asunnoista oli tarjolla yksi ulkokuva ja suttuinen pohjapiirustus, on nykyisin suurimmassa osassa kohteista iso joukko hyvälaatuisia kuvia asunnosta sisältä ja pohjatkin ovat luettavassa ja puhtaaksi piirretyssä muodossa.

Hyvien digikameroiden käytön helppous ja hintataso on myös saavuttanut sellaisen tason, että ainakaan siitä kuvien puute ei pitäisi jäädä kiinni. Todella tasokkaiden kuvien aikaansaaminen vaatii kuitenkin myös hieman perehtymistä valaistukseen, kuvakulmiin ja asetteluihin - ja kiinteistönvälittäjät eivät ammattikuvaajia ole.

Asunnon etsijän toiveena on luonnollisesti, että hän pystyy jo netistä kohteita selaillessaan tutustumaan asuntoihin mahdollisimman kattavasti. Varsinkin nuorempi sukupolvi vierastaa perinteistä sunnuntaista asuntonäyttökierrosta - vapaa-aikaa ei haluta tällaiseen uhrata ja asuntohaku tahdotaan tehdä mahdollisimman ”tehokkaasti”.

Toisaalta välittäjien kohdalla on nähtävissä koulukuntaeroja tässä asiassa. Osa yrityksistä tietoisesti panostaa myytävien asuntojen markkinointiin, ja pitää näin ollen huolen myös siitä, että kohdekuvat ovat näyttäviä ja kertovat visuaalisesti asunnosta mahdollisimman paljon. Toiset taas edustavat klassisempaa ajattelusuuntaa, jossa asuntonäytöille halutaan mahdollisimman paljon ihmisiä - ja silloin netissä ei haluta kertoa ihan kaikkea myytävästä kohteesta.

Jos olisit myymässä omaa asuntoasi välittäjän kautta, olisitko valmis maksamaan hieman ekstraa siitä, että kotiasi markkinoidaan laadukkailla ammattilaiskuvilla? Oma tuntumani on, että vaikka lähes jokainen meistä ostajana haluaisi niitä parempia kuvia, ei maksuhalukkuutta kovinkaan monelta välttämättä sitten löydy.

Omalta osaltamme pyrimme edistämään asiaa kaikin keinoin, mutta me emme kuitenkaan voi käydä kuvaamassa yhtäkään asuntoa tai parantaa meille toimitettujen kuvien laatua. Suunta on joka tapauksessa visuaalisempaa asuntomarkkinointia kohti, joten pikku hiljaa toiveisiin vastataan.

- Matti

Kirjoitin muutama viikko takaperin siitä haluaisivatko ihmiset täydellisempää tietoa asuntomarkkinoista ja asuntojen hinnoista. Nyt samaan teemaan otti jopa erittäin voimakkaaksi luonnehdittavan kannanoton kiinteistönvälitysalan ketjuista Kiinteistömaailma keskiviikon lehdistötiedotteessaan.

Kiinteistömaailma vaatii toimitusjohtajansa Tommi Rytkösen suulla Ympäristöministeriön hintatietopalvelua kehitettäväksi. Kuten omassa bloggauksessani totesinkin jäi homma tosiaan julkiselta taholta vähän puolitiehen; kaunis ajatus, hieman heikompi toteutus.

Rytkösen kanssa olen täysin samaa mieltä siitä, että asuntokauppa toimii huomattavasti paremmin mitä avoimimmin kortein markkinalla pelataan. Arvailu, oletukset ja anekdootteihin perustuvat mielikuvat eivät ole kovin vankka pohja ihmisille tehdä yhtä elämänsä suurimmista päätöksistä asuntokaupan kohdalla.

Onko se sitten Ympäristöministeriön palvelu tai jokin muu taho, voisin joka tapauksessa jopa lyödä vetoa siitä, että seuraavan kolmen vuoden aikana salaisuuden verho tulee raottumaan - tavalla tai toisella. Asuntokauppa yksinkertaisesti toimii terveemmin, kun ihmisillä on oikea määrä todellista tietoa käytössään.

Oletko samaa mieltä julkisuuden hyödyistä? Vai olisiko hintatietojen julkistamisesta kenties haittaa?

- Matti

Taloussanomat kirjoitti lauantaina kiinteistönvälittäjien ylisuurista hintalupauksista. Ilmiö putkahtaa tasaisin väliajoin esille. Erityisesti aiheesta kuullaan niinä aikoina, kun kilpailu myyntiin saatavista asunnoista välitysyritysten välillä kiristyy.

Kiinteistövälitysalan Keskusliiton ja Kiinteistömaailman toimitusjohtajat Jukka Malila ja Tommi Rytkönen tuomitsivat tämän tapaisen toiminnan selväsanaisesti, ja ensimmäinen syyttävä sormi asiassa luonnollisesti kohdistuu asiakkaansa edun vastaisesti toimiviin välittäjiin.

- Kentältä kuulee tarinoita kuinka toimeksianto menikin toiselle välittäjälle, kun se toinen lupasi asunnon myyjälle enemmän. Sopii kyllä kysyä, millä moraalilla sellaiset myyjät toimivat, Rytkönen kertoi Taloussanomissa.

Kolikon toisella puolella ovat puolestaan asuntojen omistajat, jotka sortuvat suuriin (ja valheellisiin) lupauksiin. Niin oman asunnon arvon kuin monen muunkin asian kohdalla pätee vanha totuus: jos asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se harvemmin myöskään totta on.

Jos ahneus yllättää välittäjän, tapahtuu sama tässä tapauksessa myös asunnon omistajalle. Oma koti annetaan myyntiin sille välittäjälle, joka lupailee kovinta hintaa. Parin viikon päästä karu totuus paljastuu, kun aletaan jo miettiä hintapyynnön laskemista.

Jokaisen asuntoaan myyntiin laittavan kannattaa siis pitää mielessä, että pilvilinnassa ei voi asua.

- Matti