Kirjoitin muutama viikko takaperin siitä haluaisivatko ihmiset täydellisempää tietoa asuntomarkkinoista ja asuntojen hinnoista. Nyt samaan teemaan otti jopa erittäin voimakkaaksi luonnehdittavan kannanoton kiinteistönvälitysalan ketjuista Kiinteistömaailma keskiviikon lehdistötiedotteessaan.

Kiinteistömaailma vaatii toimitusjohtajansa Tommi Rytkösen suulla Ympäristöministeriön hintatietopalvelua kehitettäväksi. Kuten omassa bloggauksessani totesinkin jäi homma tosiaan julkiselta taholta vähän puolitiehen; kaunis ajatus, hieman heikompi toteutus.

Rytkösen kanssa olen täysin samaa mieltä siitä, että asuntokauppa toimii huomattavasti paremmin mitä avoimimmin kortein markkinalla pelataan. Arvailu, oletukset ja anekdootteihin perustuvat mielikuvat eivät ole kovin vankka pohja ihmisille tehdä yhtä elämänsä suurimmista päätöksistä asuntokaupan kohdalla.

Onko se sitten Ympäristöministeriön palvelu tai jokin muu taho, voisin joka tapauksessa jopa lyödä vetoa siitä, että seuraavan kolmen vuoden aikana salaisuuden verho tulee raottumaan - tavalla tai toisella. Asuntokauppa yksinkertaisesti toimii terveemmin, kun ihmisillä on oikea määrä todellista tietoa käytössään.

Oletko samaa mieltä julkisuuden hyödyistä? Vai olisiko hintatietojen julkistamisesta kenties haittaa?

- Matti

Taloussanomat kartoitti keskiviikkoisessa artikkelissaan asumisen alan asiantuntijoiden avulla uusia ”kuumia” asuinalueita. Haussa oli siis (valitettavasti vain pk-seudulta) kaupunginosat, joita ei välttämättä tällä hetkellä pidetä arvoalueina, mutta jotka voisivat tulevaisuudessa sellaisiksi nousta.

Eri kaupunginosien välisten arvostuksien vaihtelu on hyvin mielenkiintoinen ilmiö. Tämän blogiviestin otsikossa ja Taloussanomien jutussa mainitut Helsingin Punavuori ja Tampereen Pispala eivät suinkaan aina ole olleet nykyisenkaltaisia arvostettuja, hintavia ja haluttuja kaupunginosia.

 Kuvassa Tampereen Pispalanharjua (lähde: Tampereen kaupunki)

Kumpikin esimerkki on noussut arvoalueeksi erinomaisen sijaintinsa ansiosta. Sama voi tapahtua myös tietysti toiseen suuntaan - syystä tai toisesta hyvänä pidetty asuinalue voi vuosien varrella muuttuakin sellaiseksi seuduksi, jota asunnon ostajat jo lähes karttavat.

Koska TalSan juttu käsitteli vain pk-seutua, olisi mielenkiintoista lukea näkemyksiänne myös muiden kaupunkien osalta. Mitä kaupunginosia kannattaisi pitää silmällä vaikkapa Turussa, Kuopiossa tai Jyväskylässä?

- Matti

Kauppalehden uutisessa Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola kertoo haluavansa tulevaisuudessa kaikki asuntolainat sidottavaksi minimissään kymmenen vuoden korkoon. Metsolan mielestä liian lyhyet viitekorot, ja ennen kaikkea niiden nopeat muutokset ovat suurin syy asuntomarkkinoiden ongelmiin.

Viitekorkojen muutosten vaikutus asuntomarkkinoihin ja asuntojen hintatasoihin on kiistaton. Matalat korot saavat monet unohtamaan, että yhden prosentin kieppeillä pyörivät lyhyet kolmen ja 12 kuukauden Euriborit ovat historiallisesti lähes ainutkertainen tapahtuma Suomessa. Metsolakin kannatti aiemmin asuntolainojen sitomista näihin lyhyisiin, Suomessa yleisimmin käytettyihin viitekorkoihin.

- Nyt olen sitä mieltä, että asuntomarkkinoiden suurimpia ongelmia on vaikea tai jopa mahdotonta selättää niin kauan, kuin lyhyiden viitekorkojen tuoma epävakaus saa asuntomarkkinoiden heilahtelemaan kuin kvartaalitaloudessa ikään, Metsola kertoo Kauppalehdelle.

Tosiasiassa korkotaso on vain yksi monista muuttujista tässä yhtälössä. Verotus, valtion tuet eri asumismuodoille, alueelliset muuttoliikkeet, uudisasuntojen rakentamisvolyymi, kuluttajien luottamus omaan ja valtion talouteen, väestön ikärakenteen muutokset. Tekijöitä voisi luetella helposti yhden A4-arkin verran.

Ei kukaan osta omaa asuntoa pelkästään sen takia, että lainaraha on nyt erittäin halpaa. Hintoihin korkotasoilla varmasti on vaikutuksensa. Sen sijaan on vaikea uskoa, että suurimmissa rakennusliikkeissä kytättäisiin ainoastaan 12 kk Euriboria päätöksenteon tärkeimpänä kriteerin, kun he tekevät päätöksiä uusien rakennusprojektien aloituksista.

Metsolan mielestä asuntomarkkinoiden tilaan syypää on lyhyt markkinakorko ja ainoa ratkaisu on 10 vuoden viitekorko. Lausunto yksinkertaistaa todellisuutta melko railakkaasti omasta mielestäni.

Viitekoroista keskusteltaessa useimmiten huolena on, että asuntolainaa ottaneet ihmiset eivät ole riittävästi varautuneet korkotason mahdolliseen nopeaankin nousuun. Metsolaa ei yksittäisten ihmisten lainanmaksuvalmius taas kiinnosta, vaan hän haluaisi pitkästä korosta keinotekoisen säätelyjärjestelmän Suomen asuntomarkkinoille.

Mihin korkoon oma asuntolainanne on sidottu? Mitä vaihtoehtoja pankit tarjosivat teille lainaneuvotteluissa? Minkälaisia ajatuksia heräisi, jos nykyisen 3 kk (0,889%) tai 12 kk (1,417%) Euriborin sijaan ainoa vaihtoehto olisi 10 vuoden tai sitä pidempi viitekorko?

- Matti

Kauppalehden blogissaan Procopé & Hornborg Asianajotoimiston Lotta Uusitalo kaipailee Suomeenkin palveluita, joissa asuntojen ostajat ja myyjät saisivat käsiinsä täydellisempää informaatiota asuntomarkkinoista ja kauppahinnoista.

Kuten Uusitalo kirjoituksessaan viittaa toimisi asuntokauppa varmasti tehokkaammin, jos kaikilla osapuolilla olisi käytössään sama informaatio. Tällä hetkellä Suomessa tilanne ei ole tämä, vaan saatavilla olevan tiedon määrä vaihtelee suurestikin.

Useimmat kiinteistönvälittäjien avulla asuntonsa myyvät saavat välittäjiltä tietoonsa toteutuneiden kauppojen tiedot ja hinnat hyvin tarkallakin tasolla. Ostajat taas ovat suurimmalta osin oman tiedonhakukykynsä varassa sen suhteen, mitä harkinnassa olevasta asunnosta kannattaisi maksaa aiemmin toteutuneiden kauppojen valossa.

Ympäristöministeriö yritti tuoda kuluttajille tarjolle palvelun, jonka roolina olisi toimia tasapuolisena informaation jakajana. Ihmisten käyttökokemusten perusteella tuon tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin jäänyt vielä hieman puolitiehen.

Monessa muussa maassa kaupalliset tarjoajat tuottavat tämänkaltaisia palveluita - maksullisina. Aihe kiinnostaa tietysti meitäkin Etuovessa. Olemmehan jo nykyisellään pyrkineet tarjoamaan markkinatietoa avoimesti kaikille mm. Markkinapuntarissamme. Ja meidän perusajatuksenamme on palvella kaikkia asuntokaupan osapuolia, ja helpottaa ja tehostaa kaupantekoa.

Onko mielestäsi Suomessa saatavilla tarpeeksi tietoa asuntomarkkinoista ja asuntojen hinnoista? Jos olet/olisit myymässä tai ostamassa asuntoa, kuinka tarkkaa tietoa haluaisit saada käyttöösi? Pitäisikö tuon informaation olla kaikille ilmaista vai olisitko valmis maksamaan (vaikkapa 19,95 € kuten mainitun brittipalvelun kohdalla), jos voisit kenties säästää tuon tiedon avulla asuntokaupassasi tuhansia?

- Matti

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm kirjoitti tämän päivän Helsingin Sanomien yleisönosastossa (ei valitettavasti saatavilla verkkoversiossa) suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta. Aihe on ollut otsikoissa useasti heinä-elokuun aikana, ja keskusteluun on liittynyt usein myös näkemyksiä suomalaisten asuntolainoista sekä asuntojen hinnoista.

Lindholm kirjoitti, että kotitalouksien velkaantumisaste on noussut jo lähes 120 prosenttiin. Prosenttiluvussa siis verrataan talouden velkoja käytettävissä oleviin yhden vuoden nettotuloihin. Kolminumeroinen lukema kuulostaa helposti hurjalta, mutta lähes kenellä tahansa asuntolainaa ottaneella prosentti liikkuu noilla nurkilla.

Omankin talouteni velkaantumisaste on selvästi kolminumeroinen tuon mittarin mukaan, joten pitäisikö minulla siis olla aihetta huoleen? Lindholmin mukaan kotitalouksien asuntolainat eivät pääsääntöisesti kuitenkaan ole ongelma niin yksittäisille henkilöille kuin kansantaloudellekaan.

Lähde: Tilastokeskus

Yksinkertainen mittari antaa yksinkertaisia tuloksia, ja Lindholmin lisäksi moni muukin ekonomisti voi kertoa, ettei tuon numeron perusteella kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Velkaneuvonnan asiakkaiksi ihmiset päätyvät nykyisin kulutusluottojen ja pikavippien aiheuttaman velkakierteen takia - huomattavasti harvemmin sen vuoksi, että eivät kykene enää hoitamaan asuntolainaansa.

Oletko huolissasi oman taloutesi tilasta? Arveluttaako ison asuntolainan nostaminen?

- Matti

OP-Pohjola-ryhmän toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen otti Kuopion Asuntomessujen yhteydessä pidetyssä seminaarissa kantaa asuntomarkkinoiden tilanteeseen. Muutkin toimialan asiantuntijat ovat kesän aikana kommentoineet yhteyttä kuin lähes seinään pysähtyneen uudisasuntotuotannon ja asuntojen tämänhetkisen hintakehityksen välillä.

Vuoden 2008 lopulla rakennusliikkeet laittoivat erittäin suuren osan projekteistaan jäihin, eikä uusia rakennuskohteita suunniteltu juuri lainkaan. Samaan aikaan myös asuntokauppa teki äkkijarrutuksen, kun sekä ostajien että myyjien kohdalla vallitsi suuri epävarmuus kansantalouden ja perheiden omien talouksien tilanteesta.

Asuntokauppa palautui normaalimmalle uralle kuitenkin verrattain nopeasti, ja samanaikaisesti ihmisten luottamus omaan taloustilanteeseensa palautui. Sen sijaan uudisrakentaminen jämähti niille sijoilleen, eikä vielä nytkään elokuussa 2010 olla lähellä sitä, että asuntotuotanto olisi balanssissa tarpeen ja kysynnän kanssa.

- Viimeistään nyt eletyn taantuman kokemukset näyttivät, että vain riittävä asuntojen tarjonta pitää huolen siitä, että markkinat toimivat eikä synny hintapiikkejä. Hintapyrähdys on nyt tasaantumassa, Tony Vepsäläinen kommentoi asuntoseminaarissa.

Onko omalla paikkakunnallasi ”pulaa” asunnoista? Pitäisikö rakennusliikkeiden jo rohkeammin avata hanoja ja käynnistää uudistuotantoa? Johtuuko viimeisen vuoden aikana nähty asuntojen hintojen nousu tarjonnan vähäisyydestä, matalasta korkotasosta vai onko kyseessä vain palautuminen talouskriisin alkukuukausien aikana tapahtuneesta hintojen pudotuksesta?

- Matti

Etuovi.comin Markkinapuntarissa on näkynyt alkuvuoden ajan kuinka myynnissä olevien asuntojen lukumäärä kasvaa tasaisesti. Asuntotarjonta on toipumassa viime vuoden lopun notkahduksesta, jolloin nähtiin aallonpohja vuoden ajan jatkuneessa myytävien asuntojen määrän laskussa.

Kun tarjonta pienentyi jopa yllättävän kovalla vauhdilla vuoden 2008 lopusta viime vuoden loppuun, oli tilanne asuntomarkkinoilla pois tasapainosta. Samanaikaisesti asuntojen markkinointiajat laskivat myös voimakkaasti, joten vuoden 2009 ajan on helppo nähdä kuinka asuntokaupoissa oli meneillään ”myyjän markkinat”. Tämä heijastui selvästi puolestaan myytyjen asuntojen hintatasoon.

Nyt tilanne on kuitenkin normalisoitumassa, ja asuntojen kysyntä ja tarjonta ovat nykyisillä lukumäärillä paremmin tasapainossa. Mielenkiintoista on nähdä miltä Etuovi.comin Markkinapuntari tältä osin näyttää loppuvuoden osalta. Kun vanhoja asuntoja oli palvelussamme myynnissä viime kuun vaihteessa n. 21 000, oli tämä taas lähempänä pitkän aikavälin keskiarvoa.

(Lähde: Etuovi.comin Markkinapuntari)

Huippulukemat myytävien vanhojen asuntojen määrässä nähtiin loppuvuonna 2008. Kun asuntokauppa talouden käänteiden takia hetkellisesti lähes pysähtyi, oli Etuovi.comin kohdemäärä vanhojen asuntojen osalta korkeimmillaan peräti 28 000. Alimmillaan vuoden 2009 loppupuolella käytiin puolestaan 15 000 myynnissä olevan vanhan asunnon tasolla. Prosentuaalisesti ajateltuna vaihtelut ovat olleet Suomen asuntomarkkinassa todella suuria.

Osaltaan kohdemääriin vaikuttaa näin kesän koettaessa myös omakotitalojen myynnin kausivaihtelu. Kuten Markkinapuntarin graafi osoittaa käy omakotitalojen kauppa sitä kiivaammin mitä paremmin pihan kukkaset kasvavat. Moni omakotitalon omistaja kokee tai ainakin ajattelee saavansa parhaan hinnan asunnostaan myymällä kesällä.

Ilmiö on mielenkiintoinen, koska se koskee pelkästään omakotitaloja. Esimerkiksi rivitaloissa vastaavaa ei ole nähtävissä, ainakaan Etuovi.comin tilastojen perusteella. Vielä mielenkiintoisempaa olisi kuulla ja näkeä ihmisten psykologisen käyttäytymisen taustoja - tässä olisikin jollekin tutkijalle varmasti työsarkaa.

(Lähde: Etuovi.comin Markkinapuntari)

Miten te omakotitaloja myyneet ja ostaneet asian näette? Houkutteleeko täydessä kukkaloistossa oleva kaunis piha ostamaan? Tai kenties jopa maksamaan asunnosta kovemman hinnan kuin jos kodin piha on metrin lumikinoksen alla? Laitoitteko asuntonne myyntiin tarkoituksella juuri kesällä, jolloin omakotitalon piha pääsee oikeuksiinsa vai oliko tällä merkitystä?

 - Matti