Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista

blog.Etuovi.com

Oma kokemukseni ensiasunnon ostamisesta

Ostin itse ensimmäisen oman kotini kohta kolme vuotta sitten. Kun olin asunut pari vuotta Tampereella vuokra-asunnossa, aloin etsiä omaa asuntoa toden teolla - Etuovi.comista, mistäs muualtakaan. Aloin jo turhautua, kun ”sitä oikeaa” ei tuntunut osuvan kohdalle, mutta sitten kun se viimein löytyi, olivat käänteetkin nopeita.

Aloitin työt Tampereella viisi vuotta sitten, ja ensimmäiset vuodet kuluivat uuteen kotikaupunkiin totutellessa. Asunnon ostaminen kävi jo tuolloin mielessä, mutta Tampere oli silloin vielä sen verran vieras paikkakunta itselleni, että en olisi osannut edes sanoa mitä olisin hakemassa. Nekala ei ole maineeltaan niitä kaikkein parhaita kaupunginosia, mutta viihdyin siellä vuokralla asuessa hyvin parin vuoden ajan.

Tuolloin aloin tuntea jo itseni hieman tamperelaiseksi, vaikka mansea en vielä tähänkään päivään mennessä puhu - tai en ainakaan myönnä puhuvani. Tosin vuosien saatossa ”Moro!” on juurtunut kuitenkin ainoaksi oikeaksi tervehdykseksi. Budjetti ja kriteerit omalle asunnolle olivat tuossa vaiheessa hyvin tiedossa: tiesin tasan tarkkaan mitä olin hakemassa.

Vahtipalveluni Etuovessa kertoi monenlaisista uusista myyntiin tulleista asunnoista, ja asuntonäytöilläkin tuli ravattua ahkerasti muutaman kuukauden ajan. Potentiaalisia uusia koteja kävin katsomassa ympäri Tamperetta, sillä kovinkaan montaa kaupunginosaa en ollut ainakaan sataprosenttisesti rajannut mahdottomiksi.

Hetken jo näytti siltä, että ihan sitä ”unelmaa” ei taida sittenkään löytyä. Yhtenä sunnuntaipäivänä sähköpostiin kuitenkin kopsahti tieto myytävästä asunnosta Tahmelassa. Pispalan ja Tahmelan seutu oli jäänyt hieman pimentoon, vaikka muuten Tampere jo hyvin tuttu kaupunki olikin. Asunto itsessään kuitenkin herätti välittömästi innostuksen: tuon minä haluan.

Kuvassa vihreää Tampereen seutua ilmasta käsin: Pyynikki, Tahmela ja Pispala. Kuvan lähde: Fonecta.fi

Maanantaiaamuna olin täsmälleen kello 8.00 puhelimen päässä soittamassa asuntoa myyneelle kiinteistönvälittäjälle. Välittäjä oli juuri saanut tietokoneensa auki ja huomannut kyseisestä Tahmelan asunnosta tulleen useampia yhteydenottopyyntöjä Etuovi.comista - mutta minä ennätin ensimmäisenä soittamaan. Pyysin näyttöä mahdollisimman pikaisesti, ihan mikä tahansa aika kävisi minulle.

Pääsinkin ensimmäisenä katsomaan asuntoa samana iltana, muut kiinnostuneet joutuivat odottamaan seuraavaan päivään asti. Tiistaina olin jälleen heti aamutuimaan kännykkä kourassa, tällä kertaa soittamassa tarjousta, toivottavasti, uudesta kodistani. Sovimme välittäjän kanssa, että tarjoukseni on voimassa kello yhteentoista asti, kun seuraavat näytöt oli sovittu puolillepäivin.

Yhdeltätoista olinkin jo kiinteistönvälittäjän toimistolla, laittamassa nimiä papereihin. Hetkeäkään en ole kauppoja katunut kolmen Tahmelassa viettämäni asuinvuoden aikana. Alue on miellyttävän rauhallinen, tiivis ja tunnelmaltaan kiireetön - mutta silti vain viiden minuutin ajomatkan päässä Tampereen keskustasta.

Oman kokemukseni kautta tiesin, että Tahmelan/Pispalan alueelta vastaavia asuntoja tulee harvoin myyntiin ja keskimääräiset myyntiajat lasketaan pikemminkin päivissä kuin viikoissa. Tuolloin kannatti siis olla käänteissään nopea. Vuokra-asuntoa etsiessäni ”Etuovi.com”-käyntikortin vilauttamisesta ei ainakaan haittaa ollut, mutta tällä kertaa vikkelyys ratkaisi.

Minkälaiset omat kokemuksenne ensimmäisen asunnon ostamisesta ovat? Löytyikö unelmien koti kertalaakista vai vasta vuosien etsinnän jälkeen? Olitteko ostopäätökseenne tyytyväisiä vielä parin vuoden päästä? Kävikö kenellekään kuten minulle: se oikea asunto löytyikin jostain ihan toisaalta kuin mistä oli itsellänne ajatuksena?

- Matti


Pete kirjoitti 29.06.2010 - 17:41
Minä kävin katsomassa n. 35 pientilaa ennen kuin sopiva löytyi Urjalasta. Pollasin Etuovea tiukasti niin maa- ja metsätiloista, omakotitaloista kuin kesäasunnoista. Etuovessa, kun ei kohteita ainakaan silloin voinut "tagata" esim. hevostilaksi sopivaksi (Ei kai vieläkään).

Toinen kohde mitä kävin katsomassa olisi ollut hyvä, mutta rohkeus ja tietämys eivät vielä silloin riittänyt tarjouksen tekoon. Mutta kun se oikea löytyi, niin tarjous tehtiin.

Se talo on myyty nyt ja seuraavakin hankittu. Sen sain Matin tavoin olemalla nopeampi kuin muut. Tarjous oli jo sisällä ennen kuin muut menivät kohdetta katsomaan ja kaupat syntyivät
Matti kirjoitti 01.07.2010 - 13:28
Kiitos Pete kommentista. Se oikean etsiminen ja löytäminen voi tosiaan olla vielä asteen verran haasteellisempaa, jos haussa on vähän "eksoottisempi", eikä ihan tällainen kaupunkialueen perushuoneisto kuin itselläni.

Laitetaanpa mietintämyssyyn miten voisimme tässä olla paremmin avuksi :-)
Jake kirjoitti 23.07.2010 - 19:50
WAU! Ostit siis asunnon Tahmelasta. Olet siten kaiketi hyvätuloinen, rikkaasta perheestä tai sinulla on valtava asuntolaina. Itse olen etsinyt sopivaa asuntoa samalta alueelta jo jonkin aikaa, mutta olen kai liian arka ottamaan satojen tuhansien lainaa, vaikka minulla säännölliset tulot onkin.
En ole törmännyt yhteenkään itselleni sopivaan asuntoon (väh.3h ja keittiö) tuolta alueelta, joka olisi ollut alle 200 000 euroa.
Kalleimmat ovat olleet yli 500 000 euroa.
Tuo hintaluokka on mielestäni ihan liikaa. Ilmaa hinnoissa on todella paljon.
Matti kirjoitti 25.07.2010 - 23:19
En kyllä mielestäni mihinkään noista ryhmistä kuulu :-) Yksinasujalla on vähän helpompaa - ja halvempaa. Asuntolainaa toki on ihan riittävästi, mutta ei sentään missään nimessä satojatuhansia.

Tahmelasta tosiaan löytyy toinen toistaan näyttävämpiä ja kalliimpia asuntoja. Varsinkin jos näköaloja on Pyhä- tai Näsijärvelle. Sijainnista joutuu maksamaan tosin pienemmissäkin asunnoissa.

Itse olisin jostain muualta päin Tamperetta saanut joko a) uudemman, b) isomman tai c) halvemman, mutta olin ihan mielelläni valmis maksamaan Tahmelasta tiettyä preemiota.

Toivottavasti sinullekin vielä "se oikea" löytyy.
Jake kirjoitti 27.07.2010 - 23:52
Tahmela-Pispala-Pyynikki ovat omasta mielestäni parhaita alueita Tampereelta.
Lapsuuden kotini sijaitsi Tahmelassa, Pyhäjärven rannalla, paikassa joka purettiin ison rahan tieltä.
Tuolloin, 60-luvun lopulla ja 70-luvun puolenvälin paikkeille, Tahmelassakin oli kymmeniä vanhahkoja rötteleitä, jotka lähestulkoon kaikki on joko purettu tai kunnostettu ökykauteen sopivaksi.
Mutta järvinäkymät ovat edelleen henkeä salpaavan kauniit, niitä ei onneksi ole pystytty muuttamaan
Kyllähän se oikea on jo löytynyt. Nyt vain yritän laskea tarkkaan, onko minulla siihen varaa myös silloin, jos korot nousevat vaikkapa 5-10 pointtia, mikä on kyllä melko epätodennäköistä, mutta täysin mahdollista.
P.F. kirjoitti 21.10.2011 - 13:59
Asunnot ovat löytyneet muutaman kuukauden kyttäämisen jälkeen. Helmiä ei tule ihan joka päivä myyntiin, ja kun niitä tulee, on oltava nopea. Ehkäpä siinä on ollut onneakin mukana. Se on auttanut paljon että on jostain saanut selville miksi omistaja myy, ainakin hinnamuodostukseen...
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code