Taloussanomat kartoitti keskiviikkoisessa artikkelissaan asumisen alan asiantuntijoiden avulla uusia ”kuumia” asuinalueita. Haussa oli siis (valitettavasti vain pk-seudulta) kaupunginosat, joita ei välttämättä tällä hetkellä pidetä arvoalueina, mutta jotka voisivat tulevaisuudessa sellaisiksi nousta.

Eri kaupunginosien välisten arvostuksien vaihtelu on hyvin mielenkiintoinen ilmiö. Tämän blogiviestin otsikossa ja Taloussanomien jutussa mainitut Helsingin Punavuori ja Tampereen Pispala eivät suinkaan aina ole olleet nykyisenkaltaisia arvostettuja, hintavia ja haluttuja kaupunginosia.

Kuvassa Tampereen Pispalanharjua (lähde: Tampereen kaupunki)

Kumpikin esimerkki on noussut arvoalueeksi erinomaisen sijaintinsa ansiosta. Sama voi tapahtua myös tietysti toiseen suuntaan - syystä tai toisesta hyvänä pidetty asuinalue voi vuosien varrella muuttuakin sellaiseksi seuduksi, jota asunnon ostajat jo lähes karttavat.

Koska TalSan juttu käsitteli vain pk-seutua, olisi mielenkiintoista lukea näkemyksiänne myös muiden kaupunkien osalta. Mitä kaupunginosia kannattaisi pitää silmällä vaikkapa Turussa, Kuopiossa tai Jyväskylässä?

- Matti

Kauppalehden uutisessa Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola kertoo haluavansa tulevaisuudessa kaikki asuntolainat sidottavaksi minimissään kymmenen vuoden korkoon. Metsolan mielestä liian lyhyet viitekorot, ja ennen kaikkea niiden nopeat muutokset ovat suurin syy asuntomarkkinoiden ongelmiin.

Viitekorkojen muutosten vaikutus asuntomarkkinoihin ja asuntojen hintatasoihin on kiistaton. Matalat korot saavat monet unohtamaan, että yhden prosentin kieppeillä pyörivät lyhyet kolmen ja 12 kuukauden Euriborit ovat historiallisesti lähes ainutkertainen tapahtuma Suomessa. Metsolakin kannatti aiemmin asuntolainojen sitomista näihin lyhyisiin, Suomessa yleisimmin käytettyihin viitekorkoihin.

- Nyt olen sitä mieltä, että asuntomarkkinoiden suurimpia ongelmia on vaikea tai jopa mahdotonta selättää niin kauan, kuin lyhyiden viitekorkojen tuoma epävakaus saa asuntomarkkinoiden heilahtelemaan kuin kvartaalitaloudessa ikään, Metsola kertoo Kauppalehdelle.

Tosiasiassa korkotaso on vain yksi monista muuttujista tässä yhtälössä. Verotus, valtion tuet eri asumismuodoille, alueelliset muuttoliikkeet, uudisasuntojen rakentamisvolyymi, kuluttajien luottamus omaan ja valtion talouteen, väestön ikärakenteen muutokset. Tekijöitä voisi luetella helposti yhden A4-arkin verran.

Ei kukaan osta omaa asuntoa pelkästään sen takia, että lainaraha on nyt erittäin halpaa. Hintoihin korkotasoilla varmasti on vaikutuksensa. Sen sijaan on vaikea uskoa, että suurimmissa rakennusliikkeissä kytättäisiin ainoastaan 12 kk Euriboria päätöksenteon tärkeimpänä kriteerin, kun he tekevät päätöksiä uusien rakennusprojektien aloituksista.

Metsolan mielestä asuntomarkkinoiden tilaan syypää on lyhyt markkinakorko ja ainoa ratkaisu on 10 vuoden viitekorko. Lausunto yksinkertaistaa todellisuutta melko railakkaasti omasta mielestäni.

Viitekoroista keskusteltaessa useimmiten huolena on, että asuntolainaa ottaneet ihmiset eivät ole riittävästi varautuneet korkotason mahdolliseen nopeaankin nousuun. Metsolaa ei yksittäisten ihmisten lainanmaksuvalmius taas kiinnosta, vaan hän haluaisi pitkästä korosta keinotekoisen säätelyjärjestelmän Suomen asuntomarkkinoille.

Mihin korkoon oma asuntolainanne on sidottu? Mitä vaihtoehtoja pankit tarjosivat teille lainaneuvotteluissa? Minkälaisia ajatuksia heräisi, jos nykyisen 3 kk (0,889%) tai 12 kk (1,417%) Euriborin sijaan ainoa vaihtoehto olisi 10 vuoden tai sitä pidempi viitekorko?

- Matti

Taloussanomat kirjoitti lauantaina kiinteistönvälittäjien ylisuurista hintalupauksista. Ilmiö putkahtaa tasaisin väliajoin esille. Erityisesti aiheesta kuullaan niinä aikoina, kun kilpailu myyntiin saatavista asunnoista välitysyritysten välillä kiristyy.

Kiinteistövälitysalan Keskusliiton ja Kiinteistömaailman toimitusjohtajat Jukka Malila ja Tommi Rytkönen tuomitsivat tämän tapaisen toiminnan selväsanaisesti, ja ensimmäinen syyttävä sormi asiassa luonnollisesti kohdistuu asiakkaansa edun vastaisesti toimiviin välittäjiin.

- Kentältä kuulee tarinoita kuinka toimeksianto menikin toiselle välittäjälle, kun se toinen lupasi asunnon myyjälle enemmän. Sopii kyllä kysyä, millä moraalilla sellaiset myyjät toimivat, Rytkönen kertoi Taloussanomissa.

Kolikon toisella puolella ovat puolestaan asuntojen omistajat, jotka sortuvat suuriin (ja valheellisiin) lupauksiin. Niin oman asunnon arvon kuin monen muunkin asian kohdalla pätee vanha totuus: jos asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se harvemmin myöskään totta on.

Jos ahneus yllättää välittäjän, tapahtuu sama tässä tapauksessa myös asunnon omistajalle. Oma koti annetaan myyntiin sille välittäjälle, joka lupailee kovinta hintaa. Parin viikon päästä karu totuus paljastuu, kun aletaan jo miettiä hintapyynnön laskemista.

Jokaisen asuntoaan myyntiin laittavan kannattaa siis pitää mielessä, että pilvilinnassa ei voi asua.

- Matti

Kauppalehden blogissaan Procopé & Hornborg Asianajotoimiston Lotta Uusitalo kaipailee Suomeenkin palveluita, joissa asuntojen ostajat ja myyjät saisivat käsiinsä täydellisempää informaatiota asuntomarkkinoista ja kauppahinnoista.

Kuten Uusitalo kirjoituksessaan viittaa toimisi asuntokauppa varmasti tehokkaammin, jos kaikilla osapuolilla olisi käytössään sama informaatio. Tällä hetkellä Suomessa tilanne ei ole tämä, vaan saatavilla olevan tiedon määrä vaihtelee suurestikin.

Useimmat kiinteistönvälittäjien avulla asuntonsa myyvät saavat välittäjiltä tietoonsa toteutuneiden kauppojen tiedot ja hinnat hyvin tarkallakin tasolla. Ostajat taas ovat suurimmalta osin oman tiedonhakukykynsä varassa sen suhteen, mitä harkinnassa olevasta asunnosta kannattaisi maksaa aiemmin toteutuneiden kauppojen valossa.

Ympäristöministeriö yritti tuoda kuluttajille tarjolle palvelun, jonka roolina olisi toimia tasapuolisena informaation jakajana. Ihmisten käyttökokemusten perusteella tuon tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin jäänyt vielä hieman puolitiehen.

Monessa muussa maassa kaupalliset tarjoajat tuottavat tämänkaltaisia palveluita - maksullisina. Aihe kiinnostaa tietysti meitäkin Etuovessa. Olemmehan jo nykyisellään pyrkineet tarjoamaan markkinatietoa avoimesti kaikille mm. Markkinapuntarissamme. Ja meidän perusajatuksenamme on palvella kaikkia asuntokaupan osapuolia, ja helpottaa ja tehostaa kaupantekoa.

Onko mielestäsi Suomessa saatavilla tarpeeksi tietoa asuntomarkkinoista ja asuntojen hinnoista? Jos olet/olisit myymässä tai ostamassa asuntoa, kuinka tarkkaa tietoa haluaisit saada käyttöösi? Pitäisikö tuon informaation olla kaikille ilmaista vai olisitko valmis maksamaan (vaikkapa 19,95 € kuten mainitun brittipalvelun kohdalla), jos voisit kenties säästää tuon tiedon avulla asuntokaupassasi tuhansia?

- Matti

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm kirjoitti tämän päivän Helsingin Sanomien yleisönosastossa (ei valitettavasti saatavilla verkkoversiossa) suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta. Aihe on ollut otsikoissa useasti heinä-elokuun aikana, ja keskusteluun on liittynyt usein myös näkemyksiä suomalaisten asuntolainoista sekä asuntojen hinnoista.

Lindholm kirjoitti, että kotitalouksien velkaantumisaste on noussut jo lähes 120 prosenttiin. Prosenttiluvussa siis verrataan talouden velkoja käytettävissä oleviin yhden vuoden nettotuloihin. Kolminumeroinen lukema kuulostaa helposti hurjalta, mutta lähes kenellä tahansa asuntolainaa ottaneella prosentti liikkuu noilla nurkilla.

Omankin talouteni velkaantumisaste on selvästi kolminumeroinen tuon mittarin mukaan, joten pitäisikö minulla siis olla aihetta huoleen? Lindholmin mukaan kotitalouksien asuntolainat eivät pääsääntöisesti kuitenkaan ole ongelma niin yksittäisille henkilöille kuin kansantaloudellekaan.

Lähde: Tilastokeskus

Yksinkertainen mittari antaa yksinkertaisia tuloksia, ja Lindholmin lisäksi moni muukin ekonomisti voi kertoa, ettei tuon numeron perusteella kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Velkaneuvonnan asiakkaiksi ihmiset päätyvät nykyisin kulutusluottojen ja pikavippien aiheuttaman velkakierteen takia - huomattavasti harvemmin sen vuoksi, että eivät kykene enää hoitamaan asuntolainaansa.

Oletko huolissasi oman taloutesi tilasta? Arveluttaako ison asuntolainan nostaminen?

- Matti

OP-Pohjola-ryhmän toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen otti Kuopion Asuntomessujen yhteydessä pidetyssä seminaarissa kantaa asuntomarkkinoiden tilanteeseen. Muutkin toimialan asiantuntijat ovat kesän aikana kommentoineet yhteyttä kuin lähes seinään pysähtyneen uudisasuntotuotannon ja asuntojen tämänhetkisen hintakehityksen välillä.

Vuoden 2008 lopulla rakennusliikkeet laittoivat erittäin suuren osan projekteistaan jäihin, eikä uusia rakennuskohteita suunniteltu juuri lainkaan. Samaan aikaan myös asuntokauppa teki äkkijarrutuksen, kun sekä ostajien että myyjien kohdalla vallitsi suuri epävarmuus kansantalouden ja perheiden omien talouksien tilanteesta.

Asuntokauppa palautui normaalimmalle uralle kuitenkin verrattain nopeasti, ja samanaikaisesti ihmisten luottamus omaan taloustilanteeseensa palautui. Sen sijaan uudisrakentaminen jämähti niille sijoilleen, eikä vielä nytkään elokuussa 2010 olla lähellä sitä, että asuntotuotanto olisi balanssissa tarpeen ja kysynnän kanssa.

- Viimeistään nyt eletyn taantuman kokemukset näyttivät, että vain riittävä asuntojen tarjonta pitää huolen siitä, että markkinat toimivat eikä synny hintapiikkejä. Hintapyrähdys on nyt tasaantumassa, Tony Vepsäläinen kommentoi asuntoseminaarissa.

Onko omalla paikkakunnallasi ”pulaa” asunnoista? Pitäisikö rakennusliikkeiden jo rohkeammin avata hanoja ja käynnistää uudistuotantoa? Johtuuko viimeisen vuoden aikana nähty asuntojen hintojen nousu tarjonnan vähäisyydestä, matalasta korkotasosta vai onko kyseessä vain palautuminen talouskriisin alkukuukausien aikana tapahtuneesta hintojen pudotuksesta?

- Matti

Neljän viikon kesäloma häämöttää silmien edessä, kun loman alkuun näin perjantai-iltapäivänä on aikaa enää puolisen tuntia. Samalla myös Etuoven blogi hiljenee suurimmalta osin kesän viettoon. Elokuussa sitten palataan asiaan tuorein ajatuksin!

Suomi suljetaan heinäkuun ajaksi, tavataan sanoa. Vaikka tämä blogi ei mihinkään sulkeudukaan, päivityksiä tullee heinäkuun ajan huomattavasti aiempaa pienemmällä frekvenssillä. Syksyllä sitten luettavaa toivottavasti riittää vieläkin enemmän, kun saamme mukaan kirjoittajiemme joukkoon alan asiantuntijoita, jotka kirjoittavat sisustamisesta, puutarhanhoidosta ja muista asumisen teemoista.

Kiinteistönvälittäjä taitaa olla yksi niistä harvoista suomalaisista ammattikunnista, jonka piirissä ei juuri kukaan perinteisiä neljän viikon kesälomia voi pitää. Asuntokauppa käy heinäkuun helteilläkin - vaikka huomattavasti hitaammalla tahdilla kuin muina kuukausina. Meillä Etuovessakin on sen vuoksi jatkuvasti paikalla jokseenkin normaali miehitys.

Onneksi itse kuitenkin pääsen vapauttamaani aivoni muutamaksi viikoksi. Toivotetaan tässä yhteydessä myös kaikille blogin lukijoille erinomaisen hyvää kesälomaa ja helteisiä ilmoja!

- Matti

Toimme Etuoveen eilen torstaina Talopaketit-osioomme uudenlaisen ns. tarvepohjaisen haun. Omakotitalon rakentamista miettivän ei tarvitse vielä tietää tulisiko omassa uudessa kodissa olla 120 vai 140 kerrosneliötä - riittää kun tietää tarpeensa. Olisiko samanlainen haku hyödyllinen myös ”vanhojen” asuntojen puolella?

Talopakettien kohdalla käyttäjä voi rajata ja järjestää palvelustamme löytyviä eri valmistajien talomallistoja omien tarpeidensa perusteella. Onko haussa klassinen vai moderni talomalli, pitäisikö varustelutason olla kaikenkattava vai kelpaako hieman askeettisempikin varustelu.

Samankaltainen haku olisi meillä tietysti mahdollista toteuttaa myös myytävien vanhojen asuntojen puolelle. Kriteerien pitäisi tietysti olla hieman erilaisia ja haun toimia eri tavalla, sillä uudet rakennettavat omakotitalot poikkeavat aika paljonkin keskustan kerrostalohuoneistoista. Talopaketti rakennetaan sinne mistä rakentaja löytää itselleen tontin, kun taas vanhojen asuntojen kohdalla sijainti on ensiarvoisen tärkeä.

Mitkä voisivat olla toimivia hakuehtoja tarvepohjaisessa asuntohaussa? Onko tällaiselle ylipäänsä käyttöä vai palveleeko nykyisen mallinen haku etsijää parhaiten? Nykyistä hakuamme emme tietystikään ole mihinkään hävittämässä - päinvastoin parantamassa myös sen toimivuutta. Laita ehdotuksiasi tämän blogin kommentteihin!

- Matti

Ostin itse ensimmäisen oman kotini kohta kolme vuotta sitten. Kun olin asunut pari vuotta Tampereella vuokra-asunnossa, aloin etsiä omaa asuntoa toden teolla - Etuovi.comista, mistäs muualtakaan. Aloin jo turhautua, kun ”sitä oikeaa” ei tuntunut osuvan kohdalle, mutta sitten kun se viimein löytyi, olivat käänteetkin nopeita.

Aloitin työt Tampereella viisi vuotta sitten, ja ensimmäiset vuodet kuluivat uuteen kotikaupunkiin totutellessa. Asunnon ostaminen kävi jo tuolloin mielessä, mutta Tampere oli silloin vielä sen verran vieras paikkakunta itselleni, että en olisi osannut edes sanoa mitä olisin hakemassa. Nekala ei ole maineeltaan niitä kaikkein parhaita kaupunginosia, mutta viihdyin siellä vuokralla asuessa hyvin parin vuoden ajan.

Tuolloin aloin tuntea jo itseni hieman tamperelaiseksi, vaikka mansea en vielä tähänkään päivään mennessä puhu - tai en ainakaan myönnä puhuvani. Tosin vuosien saatossa ”Moro!” on juurtunut kuitenkin ainoaksi oikeaksi tervehdykseksi. Budjetti ja kriteerit omalle asunnolle olivat tuossa vaiheessa hyvin tiedossa: tiesin tasan tarkkaan mitä olin hakemassa.

Vahtipalveluni Etuovessa kertoi monenlaisista uusista myyntiin tulleista asunnoista, ja asuntonäytöilläkin tuli ravattua ahkerasti muutaman kuukauden ajan. Potentiaalisia uusia koteja kävin katsomassa ympäri Tamperetta, sillä kovinkaan montaa kaupunginosaa en ollut ainakaan sataprosenttisesti rajannut mahdottomiksi.

Hetken jo näytti siltä, että ihan sitä ”unelmaa” ei taida sittenkään löytyä. Yhtenä sunnuntaipäivänä sähköpostiin kuitenkin kopsahti tieto myytävästä asunnosta Tahmelassa. Pispalan ja Tahmelan seutu oli jäänyt hieman pimentoon, vaikka muuten Tampere jo hyvin tuttu kaupunki olikin. Asunto itsessään kuitenkin herätti välittömästi innostuksen: tuon minä haluan.

Kuvassa vihreää Tampereen seutua ilmasta käsin: Pyynikki, Tahmela ja Pispala. Kuvan lähde: Fonecta.fi

Maanantaiaamuna olin täsmälleen kello 8.00 puhelimen päässä soittamassa asuntoa myyneelle kiinteistönvälittäjälle. Välittäjä oli juuri saanut tietokoneensa auki ja huomannut kyseisestä Tahmelan asunnosta tulleen useampia yhteydenottopyyntöjä Etuovi.comista - mutta minä ennätin ensimmäisenä soittamaan. Pyysin näyttöä mahdollisimman pikaisesti, ihan mikä tahansa aika kävisi minulle.

Pääsinkin ensimmäisenä katsomaan asuntoa samana iltana, muut kiinnostuneet joutuivat odottamaan seuraavaan päivään asti. Tiistaina olin jälleen heti aamutuimaan kännykkä kourassa, tällä kertaa soittamassa tarjousta, toivottavasti, uudesta kodistani. Sovimme välittäjän kanssa, että tarjoukseni on voimassa kello yhteentoista asti, kun seuraavat näytöt oli sovittu puolillepäivin.

Yhdeltätoista olinkin jo kiinteistönvälittäjän toimistolla, laittamassa nimiä papereihin. Hetkeäkään en ole kauppoja katunut kolmen Tahmelassa viettämäni asuinvuoden aikana. Alue on miellyttävän rauhallinen, tiivis ja tunnelmaltaan kiireetön - mutta silti vain viiden minuutin ajomatkan päässä Tampereen keskustasta.

Oman kokemukseni kautta tiesin, että Tahmelan/Pispalan alueelta vastaavia asuntoja tulee harvoin myyntiin ja keskimääräiset myyntiajat lasketaan pikemminkin päivissä kuin viikoissa. Tuolloin kannatti siis olla käänteissään nopea. Vuokra-asuntoa etsiessäni ”Etuovi.com”-käyntikortin vilauttamisesta ei ainakaan haittaa ollut, mutta tällä kertaa vikkelyys ratkaisi.

Minkälaiset omat kokemuksenne ensimmäisen asunnon ostamisesta ovat? Löytyikö unelmien koti kertalaakista vai vasta vuosien etsinnän jälkeen? Olitteko ostopäätökseenne tyytyväisiä vielä parin vuoden päästä? Kävikö kenellekään kuten minulle: se oikea asunto löytyikin jostain ihan toisaalta kuin mistä oli itsellänne ajatuksena?

- Matti

Lanseerasimme viime viikon tiistaina Etuovi.com-nettiin kokonaan uuden palvelun: Talopakettien haun. Pitkän projektin jälkeen haku on nyt onnellisesti toiminnassa ja toivottavasti palvelee pientalorakentajaa mahdollisimman hyvin!

Tilanne on ainakin omasta mielestäni rakentajan, ja ylipäänsä perheelleen omakotitaloa kodiksi miettivän näkökulmasta merkittävästi parempi, kun kaikki löytyy jatkossa saman katon alta palvelustamme. Nykyiselläänkin Etuovi.com on ollut ykköspaikka kenelle tahansa rakennettua omakotitaloa tai tonttia etsivälle.

Sen sijaan uutta pientaloa miettivälle emme ole kyenneet tarjoamaan minkäänlaista apua uuden kodin rakennusprojektissa. Omakotiasuminen on kuitenkin suomalaisten perheiden ensisijainen tavoite, ja rakennetunkin omakotitalon ostamaan päätyvät perheet useimmiten ainakin harkitsevat oman talon rakentamista tai rakennuttamista.

Vielä kun markkinoilla ei toistaiseksi ole ollut palvelua, josta rakentamista pohtiva löytäisi kattavasti yhdestä paikasta eri talovalmistajien tarjonnan, oli talopakettien haulle selvästi tarvetta. Talopakettien ja valmistajien vertailumahdollisuus yhdessä verkkopalvelussa on omaa kotia suunnittelevalle ihmiselle se kaikkein helpoin ratkaisu.

Todellisen vertailtavuuden aikaansaamisessa on niin meillä Etuovi.comissa kuin talovalmistajillakin vielä tekemistä. Alalla on menty viime aikoina hyvään suuntaan, kun esimerkiksi erilaisten talopakettien toimitussisältöjen ja valmiusasteiden osalta on saatu aikaiseksi Pientaloteollisuus ry:n vahvistamat yhteiset linjaukset.

Tältä osin meidän roolimme on selvästi olla apuna perheille, jotka yrittävät löytää itselleen oikean asumisratkaisun ja -muodon. Kun lähiaikoina oletettavasti meidän palvelussamme on alan kaikkien merkittävien toimijoiden mallistot löydettävissä, haettavissa ja keskenään vertailtavissa, on silloin myös tärkeää, että kuluttaja tietää jokaisesta mallista mikä sen kustannus on ja tarkoittaako toimitus puuelementtien kippaamista tontin kulmalle vai avaimet käteen -periaatteella tapahtuvaa talon valmiiksi rakentamista.

Ensimmäisen viikon jälkeen kokemukset ainakin meidän puoleltamme ovat olleet erittäin positiivisia. Emme ole vielä suuremmin markkinoineet talopakettihakuamme, mutta silti palvelun löysi heti viikon aikana viisinumeroinen määrä käyttäjiämme. Samalla olemme saaneet useilta eri talovalmistajilta kattavan tarjonnan palveluumme - ja palvelusta löytyvien talomallien määrä vain kasvaa jatkossa.

Tekemistä riittää

Seuraavat kehityssuunnatkin ovat jo tiedossa ja meneillään tuotekehitysputkessamme. Alkuvuodesta tekemässämme kyselytutkimuksessa kävi selvästi ilmi, että talopakettia hakevat/harkitsevat ihmiset jakautuvat kahteen eri ryhmään: ne joilla on jo tontti ym. asiat kunnossa (tositarkoituksella, tarkat kriteerit) ja niihin joilla hanke on vielä ideatasolla (haaveilijat, tarvepohjaiset kriteerit).

Tämän myötä ”haaveilijoille” tuomme käyttöön myös nk. tarvepohjaisen haun. Käyttäjän ei siis tarvitse vielä tietää tulisiko omassa uudessa kodissa olla 120 vai 140 kerrosneliötä; riittää kun valitsee olisiko taloon tulossa asumaan suurperhe vai riittääkö vähempikin tila. Prosessissa pidemmälle oleville pyrimme taas tarjoamaan apuja kustannusten tarkempaan laskentaan - sillä lähes jokainen omakotirakentaja joutuu jossain vaiheessa painimaan hankkeensa budjetin kanssa.

Löytyykö lukijoiden joukosta pientalon rakentaneita tai sellaisista haaveilleita? Miltä hakukoneemme vaikuttaa ja palveleeko se tarkoitustaan? Kaivataanko lisää hakuehtoja, täytyisikö eri valmistajien talomalleista olla jotakin lisätietoa saatavilla? Vaikka olemmekin ylpeitä uudesta ”lapsukaisestamme” tiedämme, että se on kuitenkin vielä raakile ja kehitystyötä riittää :-)

- Matti